keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Wannabe-vaihtoblogista päivää!


ÄÄää mihin tää aika katoaa? Ajatushan oli ennen vaihtoa, että päivittelen blogia suht usein, jotta saan pidettyä itseni ja muut perillä siitä, mitä tänne kuuluu. Nooo kaunis ajatus... Koska jo kolmen viikon kuluttua viettelen täällä viimeistä iltaani Erasmus-vaihtarina, päätin nyt vähän kertailla, mitä menneisiin viikkoihin kuuluikaan.

Toukokuun puolivälissä miulla alkoi suhteellisen tiivistahtinen vierailijarupeama, joka jatkuikin sitten aina kesäkuun puoliväliin saakka kavereiden ja perheen muodossa. Hauskaa oli, kun kaikki vieraat oli niin erilaisia ja saikin miettiä, mitä kunkin kanssa haluaisi tehdä. Berliinin nähtävyydet on nyt alkaneet tulla pikkuhiljaa supertutuiksi, samoin Kurfürstendamm-ostoskatu, mutta oli ihanaa näytellä vieraille omia lempparipaikkojaan ja -alueitaan, täällä kun on todellakin niin paljon muutakin kuin pelkät perusturistikohteet :)

ihana ilta!
Berliinissä sää on ollut tosi vaihteleva ja siinä vaiheessa, kun porukka Suomessa nautti (ja nauttii) paahtavasta helteestä, sai itse ettiä jotain mahdollisimman paksua ja lämmintä päällepantavaa. Niinkuin nytkin, lämpöasteita 15-20, tuulta ja sadetta, mutta jostain syystä ei edes ärsytä! Auringonottoa ja piknikkejä Berliinissä voi harrastaa lukuisten puistojen lisäksi maauimaloissa ja järvien rannoilla, joista etenkin ensin mainittuja Berliinissä on useita ja ne on myös suosittuja. Porukka istuu lämpiminä iltoina kanaalien ja jokien rannoilla ja onkin mukavaa, että vaikka asuu suurkaupungissa, voi löytää myös paikkoja, joissa ei niin suurkaupungin fiilistä ole.

Off-topic:
Obaman vierailu Berliinissä. Voi terve. Hypetys + äärimmäiset turvatoimet = koko kaupunki sekaisin. Osa julkisesta liikenteestä oli kaks päivää osittain suljettuna, lähipuistoni oli suljettu yleisöltä kesän lämpiminpänä päivänä (niisk) ja lehtien - ja ihmisten, ykköspuheenaiheena oli Obama. Tätä kaikkea oli kyllä mielenkiintoista seurata, koska tuon mittakaavan järjestelyjä yms. en ole koskaan nähnyt.

Katsomorakennelmaa Brandeburgin portilla

Juhannus oli oikeasti juhannuksen tuntuinen! Mentiin Berlin Midsommar-Festival-tapahtumaan, jossa oli lukuisia pohjoismaalaisia. Juhannustunnelmaan päästiin jo ruokakaupassa ennen itse tapahtumaa, kun piknik-eväiden oston sivussa suoritettiin toki myös juomahankinnat. Ajatus siitä, mitä mikäkin maksaisi Suomessa/Ruotsissa oli sen verran ilostuttava, että päätettiin siis viettää juhannusta hyvin perinteiseen suomalaismalliin ;D Itse tapahtuma oli enemmänkin ruotsalaistyylinen juhannussalkoineen, kukkaseppeleineen ja juhannussalon ympärillä tanssimisineen. Miun ikuinen (ja outo) ihailu ruotsalaisuutta kohtaan vaan otti tulta alleen ja olikin hauska päästä juhlimaan semiruotsalaisissa fiiliksissä :-D


Lukukausi alkaa olla viikon päästä tenttejä vaille käsitelty ja onkin mielenkiintoista ruveta miettimään mitä olen oppinut täällä... Politiikan tutkimusta sivuavat kurssini (huimat kaksi....) on olleet pitkälti hyvin kv-politiikka-painotteisia ja toiset kaksi kursseista hieman vain ylimääräisiä täyttökursseja, joille ei juurikaan vaadita työtä - mikä ei myöskään lisää mielenkiintoa niitä kohtaan. Saksan kurssi on ollut mukava pitkälti huipun opettajan ansiosta, mutta täytyy kyllä sanoa, että suomalaisen opiskelijan opiskelumoodi on asetettu varmaankin aika pitkälti syys-toukokuu välille. Kyllä tämä kesällä opiskelu hieman nihkeämmältä tuntuu ja tässä ollaankin usein kavereiden kanssa vedottu siihen, ettei meitä ole vaan tarkoitettu opiskelemaan kesäisin ;) ! Mutta siis, jotta tentit tulee läpäistyä hyvillä mielin ja vieläpä kivoilla arvosanoilla, niin luettava on - ainakin yritettävä :D

HUOM! Ei-lavastettu kuva! Harvinainen näky kylläkin...

Viimeinkin sain haettua allekirjoitetun muutetun learning agreementtini laitoskoordinaattorilta ja lähetettyä Suomeen, nyt sekin on viimein hoidettu. Tein siis ensimmäisen LA:ni Suomessa ennen lähtöä  Freien vanhaan kurssitarjottimeen perustuen ja sitten se toki piti muuttaa oikeaa opintosuunnitelmaa vastaavaksi. Seuraava homma vielä ennen lähtöä on selvittää lukuisia paperiasioita, kun kaikista kursseista emme ehdi tuloksia saamaan ennen kotiinpaluuta. Kaikki aikanaan ;p 

Se opiskelusta, muihin aiheisiin:
Rihanna! Ensi viikolla! Katselin lippuja itselleni Rihannan keikalle jo ennen Berliiniin tuloa, mutta kaikki oli loppuunmyyty. Nyt kuitenkin lisälippuja oli tullut myyntiin ja nappasin itelleni yhden. Myös Vampire Weekend katsastetaan reilun parin viikon päästä. Olen yrittänyt miettiä ns. listaa siitä, mitä kaikkea haluan ehtiä täällä vielä tekemään ja kokemaan ennen Suomeen paluuta. No listaahan kertyi jo vähäisellä miettimisellä, joten sen ruksiminen on aloitettava heti viikonloppuna! 

Palataan vielä, ainakin kerran :)

xx Emmi




torstai 9. toukokuuta 2013

terkkuja Berliinistä!

Long time no see - vapaapäivän kunniaksi sain otettua itteeni niskasta kiinni ja vältelläkseni kämpän puolivaiheessa olevaa siivousurakkaa, päädyin blogin päivittelyn pariin :) Viimeks oon antanu kuulua itestäni blogin puolella lähes kuukasi sitten ja paljon kaikenlaista häppeninkiä on mahtunut tähän väliin.

Berliinissä ollaan päästy nauttimaan huippuhyvistä säistä, eihän tää toki edelleenkään pelkkää kesäkeliä ole, mutta hyvin lähellä :p Tänä kesänä jopa miulla, alias albiinolla on saumat ruskettua... Useina päivinä lämpötila on parhaimmillaan ollut +25c ja auringon porottaessa lähes pilvettömältä taivaalta, on kaupunkikin näyttäny aivan erilaiselta.

Touko"markkinat" Schönebergissä
Motivaatio opiskeluun on... no aika alhainen  :D Jotenkin tämmönen ajankohta kandi- ja maisteriopintojen välissä on toisaalta omiaan vaihdolle, toisaalta taas tuntuu, että mitäs sitä tässä nyt tekis... Suoritan siis yhteensä viisi kurssia täällä, joista kolmessa on jonkinlainen tentti heinäkuun alkupuolella. Saksan kielikurssista oon tykännyt kovasti, meillä on ihana vanhempi herrasmies opettajana ja on ollut tosi mielenkiintoista oppia kielen lisäks Berliinin ja muun Saksan historiaa ja pysyä kärryillä ajankohtaisista asioista (pitäis vissiin harrastaa nettiuutisia tai sanomalehtiä....).
Meidän kurssi on tosi kansainvälinen, mikä lisää kurssin kiinnostavuutta. Ollaan esimerkiks keskusteltu omista kotimaistamme ja ns. kansallisylpeydestä ja jostain syystä pohjoismaalaisten suhtautuminen omiin maihinsa osoittautu kaikista lämpimimmäks.

Onkin ollut hassua huomata, että vaikka Suomessa ei tule ajateltua, kuinka toimivassa ja hyvässä maassa elää, niin ulkomailla tulee kaiholla ajateltua asioita, joita Suomessa ei osaa edes arvostaa. Saksa on maana Suomen tapaan hyvin järjestelmällinen, mutta välillä kaipaisi hieman joustavuutta ja nykyaikaisuutta: "oletteko kuulleet tietokoneista ja internetistä?". Mutta taas toisaalta, yhden suomalaisen sanoja lainaten, Berliinissä ei varsinaisesti tunnuta kieltävän asioita ja silti asiat sujuu kunnolla. Yleinen ilmapiiri on siis tosi rento eikä ollenkaan kiireinen, vaikka näin isossa kaupungissa niin vois helposti kuvitella olevan.

Muutama viikko sitten kävin katsomassa jalista Olympiastadionilla. Vaikka en lajia seuraakaan, oli peli tosi hauska kokemus! Jo pelkästään Olympiastadionilla käyminen oli vaikuttavaa, ihan jo sen historian takia. Myöskään saksalaista fanikulttuuria ei voi olla huomioimatta - ihan kuin niillä olis ollu etukäteen opiskeltu koreografia huutoineen kaikkineen :D!




Vappua ei Saksassa juhlita samalla laajuudella kuin Suomessa, toki 1.5. on täälläkin vapaapäivä, mutta varsinaiseen vapputunnelmaan ei oikein päästy. Vietettiin vappuaattoa suomalaisen opiskelijapariskunnan kodissaan järjestämissä juhlissa, ja oli tosi mukavaa tutustua muihin vaihtareihin :)

turisti
Viime viikonloppuna matkustin ruotsalaisen kaverin kanssa Prahaan viikonlopuksi. Etukäteisodotuksina miulla oli kuulopuheiden perusteella se, että kaupunki on edullinen ja kaunis. Ja miten kaunis se olikaan!! Sääkin onneks loppujen lopuks suosi meidän reissua ja välillä tuntuikin, että kävelee jossain kulisseissa :D Praha tuntu kaupunkina tosi pieneltä, ostettiin metrokortit ja kaupungin metrokartta oli tosi sympaattinen, kolme linjaa :D Metroa ei kuitenkaan juuri tarvittu ja lauantainana tuntuikin, että tehtiin kävelemisen maailmanennätys, onneks muistettiin nesteyttää itteemme tarvittaessa :p Praha on todellakin oikea olutkaupunki ja lähestulkoon joka ravintola tuntui valmistavan itse omat oluensa. Tsekkiläinen perinneravintolakin tuli koettua, never again... Oltiin ainoat ei-itä-eurooppalaiset asiakkaat täpötäydessä ravintolassa ja näin jälkikäteen en ihmettele, ei varmaan kovinkaan monen kyseisiin "makuihin" tottumattoman suuhun tuo ruoka maistu :D Onneks muutoin ravintolakokemuksetki oli oikein positiivisia. Berliinistä Prahaan kestää bussilla 4,5 tuntia, joka meni onneksi nopeasti maaseutualueita tuijotellen. Kaikenkaikkiaan kokemisen arvoinen kaupunki ehdottomasti! :)

no ei nyt ihan paras kuva Prahasta :D silti nättiä!




Ensi viikolla saan tänne ensimmäisen vieraan Suomesta, miten nopeesti tää aika menee! Seuraavan kuukauden aikana tuunkin saamaan useampia vieraita, kivaa :)

loppuun viikon random-kuva : vieraan rastat pöydällä


xx Emmi

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Berliini + aurinko

Aiemmin tällä viikolla:

Luennot alkoivat maanantaina ja kuljinkin kartta kädessä ympäri kampusaluetta, joka on yllättävn suuri, löytääkseni eri luentosaleihin. Olin valikoinut seuraavat kurssit: 
- Cultural differences and similarities between the member states of the European Union
- The European Union in the World
- Das Politische Syster der Bundesrepublik Deutschland (wuhuu, edes yks kurssi saksaks - voin siis sanoa opiskelleeni saksan kielellä ;) )
- Introduction to Comparative Politics: Local, national and international perspectives

Henry Ford-Bau

sosiologiaa ??

Huomaa kielitaidon "korkea" taso.. 


Tähän toki lisäksi vielä saksan kurssi, jonka taso määräyty viime viikolla tehdyn kielitestin perusteella. Eli hommaa riittää! Osa kursseista on seminaareja ja osa luentosarjoja, joten luettavaa riittää, sillä oletuksena on, että opiskelijat olis perehtyny luennoilla käsiteltäviin aiheisiin aineiston avulla, jotta niistä sitten voitaisiin keskustella jne. Kaunis ajatus, mutta ööö ei ehkä tuu aina toteutumaan :D Kurssit voi täällä siis suorittaa kolmen tai seitsemän opintopisteen suuruisina, riippuen siitä haluaako kurssista Teilnahmescheinin (3op) vaiko Leistungsscheinin (7op). Teilnahmeschein tarkoittaa osilla kursseilla pelkkää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista, joillain kursseilla noiden lisäksi lyhyttä suullista esitelmää tms. Leistungsschein taas edellyttää Hausearbeitin tai Klausurin tekemistä. Klausur on siis tentti, Hausearbeit about 15 sivuinen essee... Ei varmaan tartte pohtia kumman tekis mieluummin... Joten oon siis päättäny, et teen osan kursseista kolmen nopan suuruisina ja yhden tai kaksi kurssia seitsemän nopan laajuisina. Saksan kurssista saan kahdeksan opintopistettä.

Oon tosiaan ajatellut, että täällä opinnot olis vähän kv-politiikkaan suuntautuneempia kuin mitä Jyväskylässä on tullu opiskeltua. Onneksi noita englanninkielisiä kursseja oli ihan ok:sti tarjolla, sillä saksankielinen seminaarityöskentely ei ehkä ihan vielä onnistuis.

Tällä viikolla oon myös hankkinut itselleni salijäsenyyden Fitness First-nimiselle naistensalille, joka sijaitsee parin metropysäkin päässä, näppärällä etäisyydellä siis. Vaikka lyhyestä jäsenyydestä onkin kyse, on ihan luksusta, että sali on todella siisti, laitteet hyviä ja siellä on sauna!! IHANAA!! Olenkin siis tällä viikolla käynyt saunomassa kolmesti - jos ajatus treenistä ei houkuttelis, niin ajatus treenin jälkeisestä saunasta ainakin :) Saunassa ei tosin ole kiuasta ja muutenkin saunakulttuuri on outo: en tiiä onko näille sanottu, ettei saunassa saa istua, ainakaan ylälauteella, sillä nainen toisensa jälkeen heittäytyy selälleen heti lauteille päästyään. Yleensä oon yksinäisenä (istuvana) sutena ylälauteilla ja mietin, että mitä ihmettä... Saunan seinillä on myös tiimalaseja, joihin on merkitty 5, 10 ja 15 min, jottei kukaan vaan ole liian kauaa kuumassa ;) Miun jäsenyyteen kuuluu myös kolme PT-tapaamista ja sovittiinkin PT:n kanssa, että se puhuu miulle ainoastaan saksaa. Tää on tosi hyvä, sillä yrityksistä huolimatta en oo saanu muuta kuntosalihenkilökuntaa uskomaan, että saatan jopa osata hieman heidän kieltään. Muutenkin täällä osa porukasta vaihtaa kohteliaisuuttaan kielen vähän liiankin helposti englantiin, kun ite yrität hoitaa asiaa saksaks. Osa taas on sellaisia jääräpäitä, että vaikka miten osoittaisit ettet ymmärrä mitään hänen puheestaan, toinen vaan toistaa kaiken yleensä entistä nopeemmin. Schön..

Perjantaina lähdettiin ensin ulos syömään (maisteltiin myös vihreää olutta, ei mitään hajua mitä siinä oli..) ja myöhemmin illalla kaupungin yliopistojen yhteisiin vaihtaribileisiin Karl-Marx Alleelle Kino Internationaliin. Italialaisten määrä Berliinin vaihtareiden keskuudessa on tosi suuri, samoin aasialaisia opiskelijoita löytyy pilvin pimein. Lauantaina sitten kärsittiinkin liian hyvin maistuneen vodka-Maten jälkiseurauksista ja illalla katottiin kämppisten kanssa ihan tosi hyvää Homeland-sarjaa - suosittelen ainaki noiden parin jakson perusteella.

Saatiin skumppapullo ravintolasta mukaan laskun ylitettyä tietyn summan
 - mitä ihmettä?

Tänään:

Aamulla oltiin sovittu menevämme vohveliaamiaiselle Prenzlauer Bergiin tyttöjen kanssa. Sää on tänään ollut mitä täydellisin, aurinko paistaa ja lämmintä oli parhaimmillaan +20 auringossa. Ihan huippua! Käytiin Mauerparkissa, joka on ikäänkuin yhdistetty kirppari-/musiikki-/ulkoilma-/ruoka-alue (olipas hyvä selitys..). Ihmisiä oli massoittain liikenteessä ja siellä auringon porottaessa tuntu ihan kuin olis ollu jossain festareilla :D kesäinen fiilis siis :-) Mauerparkista jatkettiin päämäärätöntä haahuilua ympäri Prenzlaueria ja käveltiin loppujen lopuks Alexanderplatzille, josta suunnattiin kukin kotiin. Suunniteltiinkin, että otetaan ohjelmaan brunssisunnuntai, niin paljon toistaan söpömpiä pikkukahviloita  ja -ravintoloita nähtiin päivän aikana.

hyvää

Mauerparkista

Mauerpark vol 2

Kotiin tultua jatkettiin poikien kanssa Homelandin parissa. Ai miten niin koukussa?

Randomeja kuvia:

tiistaina meksikolaisessa

saksalainen pankkitili avattu! frapuccino yummyyy

Kreuzbergin kukkaloistoa


meidän kotitalo! viides kerros :)

kiitos taloa vastapäätä olevan kirkon, ei kukaan nuku sunnuntaisin pitkään...


ja postauksen loppu on omistettu asialle, joka pitäisi tämän asunnon asukkaiden reidet kondiksessa salista huolimatta: portaat. Niitä on aina ja kaikkialla. Paljon. Muistutan aina itteeni, että yksi porras vastaa 11 askelta tasaisella maalla - hyvä motivaattori..



xx Emmi

perjantai 5. huhtikuuta 2013

achtung - kilometripostaus!

Berliiniä asutettu jo puolitoista viikkoa ja orientaatio Freie Universitätissä aikalailla takana - miten tää aika oikein lentää?

Viikon aloitin maanantaina tekemällä kaupunkikierrosta aloittaen Prenzlauer Bergista, jatkamalla siitä Alexanderplatzille ja hetken siellä turistien seassa pyörittyäni suuntasin Potsdamer Platzille. Maanantaihan tosiaan oli vielä pääsiäispyhä, joten käytännössä pääsääntöisesti vain ravintolat, kahvilat ja kioskit oli auki. Koska edellisen viikon lopussa hankittu sanomalehti yhä odotti lukijaansa (odottaa edelleen), hankin kasan saksankielisiä naistenlehtiä- joita oon jopa lukenut! (vähintään kuvatekstit...)


nam


räpsäisy Potsdamer platzilta
Tiistaiaamuna klo 10 alkoi orientaatioviikko yliopiston päärakennuksessa Silberlaubessa. Meidän kämpältä yhteys yliopistolle on mielestäni tosi hyvä ja aikaa sinne menee kävelymatkoineen kaikkineen vain noin puoli tuntia. Suuntasin yliopistolle, seurasin seiniin liimattuja international students-opasteita ja löysin perille suurimpaan auditorioon, jossa meille jaettiin nivaska papereita. Tuollaiset tilanteet on sinänsä aika kuumottavia, kun fiilis on sama kuin menis ykkösluokalle uudestaan. Et tunne ketään ja paineet tutustumiselle on kovat, koska onhan se nyt mukavampi aloittaa vaihto-opiskelu yhdessä kaveriporukalla kuin yksinään. Onnekseni taakseni sattui kaksi ruotsalaista tyttöä, joiden kanssa meillä synkkasi välittömästi ja kuuntelimme porukalla kysymysmerkkeinä saksankielistä infoa. Sinänsä outoa, että vaikka yleisö koostui kansainvälisistä opiskelijoista, oli englanti läpi orientaatioviikon yllättävän mitättömässä asemassa ja uskonkin, että moni juttu meni ohi ihan vain sen takia, ettet täysin ymmärtänyt mitä puhuja sanoi. 


infoa infon jälkeen

Ensimmäisen päivän tehtävänä meillä siis oli tehdä student enrollment, eli maksaa Semesterticket eli koko lukukauden kattava julkisen liikenteen lippu ja Social Fee ja tuoda maksun osoittavat kuitit sekä todistus omasta vakuutuksesta yliopiston edustajille. Onneksi olin tehny tarkasti etukäteen vakuutusjutut valmiiksi, joten sain nopeasti väliaikaisen opiskelijakortin/Semesterticketin. Jes, enää ei tarvitse ostaa erikseen matkalippuja !

Outoa oli, että miut oli yliopiston toimesta ilmoitettu opiskelemaan JFK-Instituuttiin North American Studiesia ja lisäksi historiaa. Was?? Kysyessäni asiasta he vain totesivat, että asia on näin, mutta voin toki opiskella yliopiston Otto-Suhr-Instituutissa politiikan tutkimusta ilmestymällä kursseille ja kysymällä professorilta lupaa osallistua niille. Toivottavasti homma tosiaan toimii niin!

Illalla suunnattiin tyttöjen kanssa drinkeille Warschauer Strasseläheisyyteen, täällä ei voi kuin ihmetellä hintoja ja baarien lukumäärää - jokaiselle varmasti löytyy jotakin!


nam x 2

Keskiviikkona info jatkui ja saatiin lisää tietoa muun muassa opintopisteistä, kursseille ilmottautumisesta, yliopistoliikunnasta yms yms yms. Mensassa eli paikallisessa opiskelijaravintolassa syöminen on melkein yhtä edullista kuin Suomessa ja täällä maksu tapahtuu niin, että jokaisella on oma Mensa-korttinsa, joille ladataan rahaa ja tällä kortilla sitten maksetaan ruokalassa. Päärakennuksen Mensa on järjettömän iso ja välillä tuntuukin, että aikaa menee naurettavan paljon siihen, että haahuilet tarjottimen kanssa pohtimassa "mitä tänään syötäisiin" :D.

Illalla mentiin Amandan kanssa syömään vietnamilaiseen ravintolaan, niin hyvää! Kahden henkilön pääruoat & 2x20cl viiniä suhteellisen fiinissä ravintolassa teki yhteensä 20 euroa - ihan älytöntä! Ravintolasta suunnattiin hetken harhailujen kautta futispubiin oluiden ääreen katsomaan Champions liigan (?) peliä. Tunnelma oli ainakin kohdallaan Dortmundin pelatessa Malagaa vastaan, en olis siinä joukossa halunnut olla Malagan kannattaja... Päästiinpä kokemaan tosisaksalaista tunnelmaa ja eläytymistä :-D

hmm nam x 3

Torstaina oli vuorossa kampuskierros ja the kielitesti. Vaikka miulla on takana useita vuosia saksan kielen lukemista ensin peruskoulussa ja sitten yliopistossa, on miun kielitaito ollut niin surkastuneella asteella, että ihan melkeinpä hävettää. Kielitestin tehtyä saatiin tietää oma taso ja tätä kautta pystytään varaamaan tiistaina paikka kielikurssille, joka mitä ilmeisimmin kestää aika pitkälti koko lukukauden ajan. Tätä ootan jostain syystä ihan innoissani! 

Illalla suunnattiin Internatiol Stammtischiin, muodikkaasti myöhässä toki, josta sitten lähdettiin taas Warschauer Straßen suuntaan drinkeille. Muutaman mojiton ja GT:n jälkeen hollantilaisen pojan ehdotus "mielettömästä klubista tässä lähellä" kuulosti mainiolta ja lähdettiin  Salon zur Wilden Renate-nimiselle klubille. Oikeastaan siellä tietyllä tapaa konkretisoitui ajatus siitä, että oikeasti olen täällä, sillä kuten sanottua - tuollainen paikka voi olla vain Berliinissä. Musiikki oli todella hyvää ja klubi kokemisen arvoinen. Vilkuillessani kelloa kolmen jälkeen miulle todettiin, että "se on vasta vähän" ja tottahan se on, täällä useimmat klubit on auki helposti aamuseitsemään saakka. Onneks julkisilla pääsee kotia suhteellisen nopeasti melkein mihin aikaan tahansa :p

Tänään selvittyäni heti aamupäivällä lenkille, otettiin iltapäivästä suunnaksi yliopiston järjestämä veneretki Berliinin läpi. Viime vuonna samaan aikaan järjestetyllä retkellä lämpöasteita oli ollu +25, nyt noin +5. Ihan reilua... Olisin voinu ottaa jonku pilkkihaalarin tänne mukaan ja silti varmaan palelisin :D  Kevään pitäis kuuleman mukaan tulla ens viikolla, toivotaan niin!



miun ruotsalaisvahvistukset!
the boat trip
Kaiken kaikkiaan ensimmäinen yliopistoviiko on mennyt niin nopeasti. On ollut tosi hauskaa ja mielenkiintoista tutusua niin moniin uusiin ihmisiin, käyttää vierasta kieltä suurimman osan ajasta, mutta samaan aikaan on yllättävän rankkaa olla hieman kujalla asioista koko ajan. Mitä ilmeisimmin otan kuntosalijäsenyyden lähellä sijaitsevalle kuntokeskukselle vaihdon ajaksi, en malttais oottaa! Ens viikolla on hoidettava itselle paikallinen pankkitili Berliner Sparkassesta (tapaamisaika pankkiin on jo varattuna jee) ja maanantaina alkaa ensimmäiset luennot. Kurssivalinnoista yms. enemmän sitten, kun tosissaan tiedän mitä kaikkia kursseja päädyn tekemään, en oo vielä itsekään sataprosenttisen varma. 

Naurettiinkin että "let's see" ja "I don't know" on meidän ehkä käytetyimmät opiskeluun liitetyt termit täällä - ehkä ens viikolla oon tästä vähän viisaampi :D Ruotsin kieltä oon päässyt preppaamaan tosi paljon, sillä tytöt Göteburgista on aina ihan haltioissaan, kun päästän suustani jonkun lauseen, joka kuuluu vaikeusasteeseen seiskaluokka... Snart pratar jag flytande svenska (man kan alltid önska...)

xx Emmi

lauantai 30. maaliskuuta 2013

Jeppistä!

Eilispäivä oli nimensä mukaisesti kirjaimellisesti pitkäperjantai, sillä hengasin kämpillä käytännössä koko päivän. En pääse Teknische Universitätin salille ennenkuin joskus parin viikon päästä koululle ilmottautumisen ja muun hoiduttua, niinpä kotitreeni ja lenkit on sisällytetty päiväohjelmaan. Sää oli ihan kamala, mutta se ei haitannu, sillä painellessani menemään mm. Charlottenburgin linnan pihalla kuunnellen aika messevää treenibiisilistaani Spotifysta, mietin vaan, että voisihan sitä surkeemmassakin ympäristössä lenkkiä heittää ;)

Redface treenin jälkeen

Koti paikallistettu

Tänään olikin eilisen kotivillasukkahengailun tilalle tehty suuret suunnitelmat: IKEA här kommer jag! Ikeaan pääsi näppärästi lähi-S-Bahn-asemalta Jungferngheidelta Ringia (eli ikäänkuin "pääjunarataa") vastapäivään kulkien ilman yhtään vaihtoa. Saavuttuani päätepysäkilleni jouduin hetken huhuilemaan sinisen jättilaatikon perään, mutta opastukset oli tehty niin selkeiksi, että tyhmempikin löytäisi perille (siis jopa minä ja "pettämätön" suuntavaistoni...). 

siellä se on!

Huvitti kyllä hieman, että niin sitä vaan pitää ulkomaillaki hakeutuu Ikeaan ja sorruin vieläpä lihapulliinkin... ups.
hehe

No mut sitten siihen sisustuspuoleen. Jotenkin vissiin niitä kärryjä työnnellessä unohin, että oon liikenteessä yksin ja jalan. Tainno julkisilla, mutta siis yksin jalan julkisilla. Tavaraa oli ihan hitosti liikaa :D Ostin pienen kirjoituspöydän, tuolin, lampun, pientä sisustusjuttua omaan huoneeseeni ja sitten keittiö- yms. tarviketta. Oli suloista, että jopa kaksi saksalaismummoa tarjoutu jollaintapaa auttamaan minuu matkalla Bahnhoffille, danke schön :) Kotiin päästyäni miulla ei sitten ollutkaan kyllä jäljellä enää minkäänlaisia näppi- eikä muitakaan voimia. Eikä ruuvimeisseliä niin en saanu pöytää kasaan :( Siinä se makaa :
Jalat vähän vinksottaa - ruuvimeisseli ich brauche dich!
Muutoin huone alkaa näyttää ja ennen kaikkea tuntua ihan kotoisalta. Onhan se pieni, mutta ei haittaa :)

On ainaki kaappitilaa täytettävänä...
Tämän urakan jäleen suuntasin kaupungille pyörimään. Halusin päästä paremmin jyvälle julkiseen liikenteeseen ja noh, katsastaa mitä kaikkea kaupungilta löytyykään. Päätin myös, että koska on kevät niin on nahkatakkikelit. Suurin osa jengistä oli vielä paksuissa toppiksissa, mutta kyllä nahkiksella pärjäs pipon ja huivin kera :)

Emmin ohjeet


ups (monta upsia mahtuu yhteen postaukseen??)
Tämän jälkeen suuntasin lähiruokakauppaan. Ostin näiksi pyhäpäiviksi niin paljon syömistä, että hello vaan. Ihmettelin, kun muut ei harrastanu pyhäpäivähamstrausta vaan muiden ostosmäärät näytti hyvin maltillisilta. Voiskohan olla kyse siitä, että ollaan miljoonakaupungissa, jossa ei varmaan nälkään kuole, jos lähi-Edeka ei oo auki...Hmm.. Mutta ruoka on siis todella halpaa täällä! Käteinen on arvossaan, koska täällä menee tosi randomisti se, missä käy mikäkin kortti ja missä ei. 

Ostin myös saksalaisen sanomalehden, koska tavoitteena on nyt tosissaan prepata tätä surkealla tasolla olevaa kielitaitoa. Suunnittelen aina kaupan kassallekin mennessä mitä sanon - keskustelut on aika hiljaisia...:DD Tein siitä lehdestä sit sudokut ja päätin, et pyhitän pyhät sen lukemiselle (niin varmasti..). Magic Mike on ainut leffa mikä miulla on koneella, "joudun" varmaan katsomaan sen tässä vapaapäivien aikana. Oon huomannut, että täällä kuuntelen paaaaljon enemmän musiikkia kuin Suomessa, johtuen varmaan siitä, että julkisissa kulkeminen piristyy huomattavasti musiikin avulla. Oon viime päivät popitellut Ellie Gouldingia ja The White Pandaa, enkä oo vieläkään kyllästynyt! Pyhäpäivien suunnitelmina on myös liikuntaa ja mahdollisesti vois mennä leffaan. Piristystä tähän aamuun toi skypettely Hetan kanssa, se varas samalla lentoliput tänne ja saan muruseni heittämään yhteisen Berliini vol.2. toukokuun lopussa :) jes !

Tiistaina siis on vasta jotain virallista tekemistä, kun orientaatioviikko alkaa. Siihen asti tämmöistä siis :D (tämän blogin "opetusarvo" jollekin Berliiniin vaihtoa suunnittelevalle on tähän mennessä varmasti ollut valtava...)

xx Emmi






torstai 28. maaliskuuta 2013

"Bist du eine Erasmus-Studentinnen?"

Tänään oli erikoisen hyvä päivä, sillä aamupäivällä lähdin Bürgeramt Steglitziin (eli yhteen paikallisista maistraateista) suorittamaan Anmeldungin eli ilmottautumisen siitä, että asun Berliinissä. Eilen yritin jo samaa Aapon opastuksella, mutta koska passi oli jäänyt kotiin eikä asennevammainen pelkkää saksaa puhuva mummeli selkeästikään lämmennyt suomalaisen neitokaisen yritykselle hoitaa asiaa saksan ja englannin sekasotkulla, homma jäi silloin kesken.

Tarkat ohjeet


Kun selvisin YKSIN julkisilla paikanpäälle ja hain vuoronumeron, sain huomata että jonossa oli _vain_ noin 73 ihmistä ennen minua. Olin varautunut superpitkään jonotukseen, joten about kahden tunnin venailu musiikkia kuunnellen ja saksan sanakirjaa selaillen ei loppujen lopuksi ollutkaan niin paha. Nyt oon siis virallisesti Berliinissä kirjoilla ja miulla on mahdollisuus saada kaupungin "Hello"-raha 50 euroa, kunhan vaan avaan paikallisen pankkitilin. 

Tän jälkeen suuntasin metrolla muutaman pysäkin päähän ostoskeskukseen, ainoana tarkoituksena löytää Primark. En voinut erehtyä reitistä, sillä seurasin vain mistä suunnasta ihmiset tulee suunnattoman kokoisten Primark-paperipussien kera. Oon aina luullut, että naisihmisenä tiedän jotain shoppailusta jne, mutta se oli ihan hullua! Porukkaa ja vaatetta oli NIIIIIIN paljon, että "superkuhina" kuvais parhaiten sitä meininkiä. Porukalla oli jäätävän kokoisia ostoskoreja mihin vaatteita sai kasata ja todella tajusin, että onneks olin yrittänyt tulla tänne tosi pienellä tavaramäärällä. Se nimittäin tulee kasvamaan, ja paljon.. Yritin vaan tolkuttaa itelleni, että "Emmi oot täällä asumassa, et lomalla". En lähtenyt tyhjin käsin ;) 
Vähän jos shoppailin
 
Söpö kahvila

Tän jälkeen suuntasin kämppäni lähimetroasemalle Jungfernheidelle, jossa treffasin Jussin ja lähdettiin Prenzlauer Bergiin. Miten ihanaa aluetta! Niin tunnelmallisen näköisiä pikkuravintoloita ja kauppoja. Käytiin lounaalla pienessä söpössä ravintolassa (oon koko ajan huokaillut täällä miten kaikkki on niin "nättiä ja söpöä") ja suunnattiin siitä Alexanderplatzille, josta lähdettiin käppäilemään tuijotellen samalla tunnettuja nähtävyyksiä, kuten Berliner Fernsehturmia, Reichstagia eli valtiopäivätaloa ja Berliner Domia eli tuomiokirkkoa. Olihan se ihan supersiistiä nähdä nuo kaikki rakennukset taas, jotenkin se tosiaan konkretisoi miulle, että täällä ollaan :)! 

Riemuissaan ?

Haluttiin kahville ja suunnattiinkin Brandeburgin portin luona olevan Starbucksin luo. Kahvittelu ulkona kyseisen monumentin juuressa ei myöskään ollu hassumpaa, en tiennykään, et näillä nähtävyyksillä olisi näin suuri vaikutus minuun :D Siitä sitten otettiin kohteeksi Hauptbahnhof, junalla/metrolla kotiin kaupan kautta ja ruoan tekoon. 

Eilen tosiaan oli Aapon (eli siis nykyisen kämppikseni Jussin entisen kämppiksen) vika päivä Berliinissä ja sen kunniaksi mentiin syömään saksalaiseen ravintolaan, joka oli kuulemani mukaan rankattu TripAdvisorissa Berliinin 6. (?) parhaaksi saksalaiseksi ruokapaikaks. Meidän kolmen seuraan liitty norjalainen Magnus ja britti Ben. Mikä ihana brittiaksentti!! Teki mieli pyytää Beniä puhumaan vain lisää ja lisää. Keskusteltiin muun muassa Emmerdalesta (noloako...) ja muista britti-tv-sarjoista ja Magnus kertoi meille mielenkiintoisia tarinoita norjalaisesta sademetsiä suojelevasta ryhmästä... Koska tää on kuitenkin yliopiston nettisivuilta löytyvä blogi, en avaa tota sademetsäjuttua sen enempää muuta kuin, että sademetsiä voi suojella ilmeisesti monella tavalla :DD Ravintolasta suunnattiin vielä Savignyplatzin läheisyydessä sijaitsevaan pubiin, mikä oli paikkana tosi kiva. 

Pari päivää on siis kulunut yhdessä hujauksessa. Erityisen ylpee oon siitä, että nyt oon edes vähän kartalla siitä, miten julkinen toimii ja mikä kulkee mihinkin, saksan kieli sen sijaan vaatii preppausta. Paljon.

Bis bald :)

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Der erste Tag in Berlin

Safe and sound in Germany!

Maanantaipäivän kulutin pääasiassa pakkaamalla matkalaukkua yhä uudelleen ja uudelleen (viis kertaa), kunnes Riikan ja Hannan avustuksella sain laukkujen kilot täsmäämään just eikä melkein. Usko meinas jo loppua ja jännitys alkoi jo nousta, harvoin sitä lähtee näin pitkälle reissulle yksin. Huomasin olevani myös harvinaisen kiintynyt omiin tavaroihin ja suorastaan suretti jättää osa lempparivaatteista varastoon - lohdutin itteeni, että voin shoppailla uusia (Berliinissä on kolme Zaraa ja Massimo Dutti...) ;).


Me pakkauspuuhissa - vaaka oli kultaakin kalliimpi...

Bussi Helsinki-Vantaalle lähti klo 00:30 ja sain ihanan monilukuisen entouragen minua saattamaan. Ossi, Riikka, Hanna ja Juha saatteli miut yöllä bussille ja pienen lähtöhaikeuden iskettyä ja siitä selviydyttyä yritin vain saada nukuttua bussissa. Miut tuntevat tietää, että yksi piirteeni on ilmiömäinen kyky nukkua melkeinpä missä tahansa kulkuneuvossa, joten neljän tunnin matka kentälle sujui hyvin nopeasti.

Överisuurten käsimatkatavaroiden kera höntsäilin sitten kentällä, söin aamupalaa ja odottelin lennon lähtöä. Seitsemän aikaan päästiin matkaan ja kulutin lennon pääasiassa nukkumalla. Berliiniin laskeuduttua miulla oli onneksi vastassa tuleva kämppikseni Jussi, joten miun ei tarvinnut yksinään selvittää tietä kentältä kämpille.


Suunnattiin bussilla kämpille ja yllätyin positiivisesti asunnon koosta ja kunnosta. Tutustuin Jussin nykyiseen kämppikseen Aapoon ja seuraavana ohjelmanumerona oli lähteä moikkaamaan uutta vuokraisäntääni Werneriä ja samalla kirjoittaa vuokrasopimus. Kyseinen landlord on sosiologian proffa ja pojilta kuulemani mukaan ilmeisen innokas meditoija, joten mielenkiinnolla odotin millainen ilmestys onkaan vastassa. No oikein mukava pikkuperhehän siellä oli :D Miusta sai varmaan hyvin kainon ja hiljaisen kuvan, kun keskityin lähinnä väsymyksissäni hymyilemään poikien hoitaessa puhumisen. Nimet paperiin, vuokraisännän Citroen alle ja ajelemaan ympäri Berliiniä! Auton lainaamisen funktionahan oli siis pojilla käydä hakemassa uusi sänky asuntoon, mutta olihan se otettava tilaisuudesta kaikki irti ja pääsin tutustumaan kaupungin eri puoliin (kuten poikien entiseen kantis-döner-ravintolaan)!

Olin ylpee itestäni selviydyttyäni yksin S-Bahnilla takaisin kämpille Charlottenburgiin (tosin aika kattavien ohjeiden kera), jonka jälkeen kulutin aikaani koomaamalla pois väsymystä kunnes lähdettiin taas hummailemaan autolla - tällä kertaa tarkoituksena palauttaa se. No ensin käytiin toki ruokakaupassa ja hullaannuin halvasta valkkarista (about 2€/pullo) ja päätettiinkin pitää pienet viini-iltamat oluella höystettynä. Tässä siis siemailen vehnäolutta poikien katsoessa futista. Aika saksalainen meininki siis.

Päivä on mennyt kyllä äärimmäisen väsymyksen alaisena, mutta mikä onni, että miulla on ollut nää kaksi Berliinin konkaria täällä opastamassa - muuten olisin ollut vielä aika hukassa :D Huomenna olisi tarkoitus käydä maistraatissa tekemässä kaupunkiinmuuttoilmoitus tj. ja hommata paikallinen prepaid-liittymä, sitten voin whatsappaillakin :)

Päivästä on jäänyt mieleen Vogdin sitikka, vuokraisännän Shakiran levyyn naamioitu meditaatio(?)-hyminä, hipsterikeskustelut, ruoan ja juoman edullisuus. Aika petollista -onneks pääsen heti huhtikuun alussa Teknische Universitätin salia kuluttumaan...


Sekava teksti ja sitäkin sekavampi pää - täällä on niin paljon kaikkea !
Bis bald (saksan kielen aktivointi käynnissä...)!